keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Pikku kudonnaisia

  


Kun kangaspuihin on loimi vasta suunnitteluvaiheessa, yritin lievittää pahinta kutomisen tuskaa neulan ja langan avulla. Aika huvittavaa ja hataraa pientä minikangasta tulee, kun "kutoo" pahvin päälle. Näistä kokeiluista tuli kortteja, mutta vastaavalla tekniikalla voisi olla kiinnostavaa kokeilla myös vaikka jotain pientä tekstiilikorua. Kiinnostava ja edullinen vastike kangaspuille löytyy myös täältä. Onko kukaan kokeillut kudontakehystä? Aina kankaan tekemiseen ei tarvita niin järeitä välineitä.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

5/7


Joskus sata vuotta sitten äiti osti langat kuuluisaan Revontuli-huiviin. Tuskin kukaan teistä on onnistunut välttymään kuulemasta joskus Revontuli-huivista, ja vaikka minä juuri tästä syystä en ole koskaan ollut kyseisestä mallista kauhean kiinnostunut, lupauduin kuitenkin neulomaan sen äidille. Ja viime hiihtolomalla sain sen tehtyä, vihdoin.


Tämän Revontulen ideana oli värit, jotka äidin mielestä muistuttaa Lapista. No löytyyhän nuo puhtaat perusvärit kyllä monista saamen puvuista ja muista käsitöistä. Lanka on virolaista, olikohan nyt Aade longia jollen väärin muista, sellaista vähän karkeahkoa. Ja vaikka virolaisista langoista paljon kaikenlaista puhutaan, tätä en voi kauheasti moittia. Langassa ei ollut epätasaisia kohtia tai solmuja, mutta käsiä se vähän neuloessa likasi. Revontuli valmistui aika nopeasti ja lopputulos on ihan hauskakin, värikäs ainakin. Huivi jäi mökille asumaan, koska sitä on kuulemma tarkoitus pitää vain Lapissa.


Samaisella lomalla sain myös kuvattua oman virolaishuivini, jonka olin saanut valmiiksi jo vähän aiemmin. Lanka on tässäkin virolaista, ostin sen Turusta myyjäisistä. Tämä lanka sotki käsiä siis toden teolla, käsiä sai juosta pesemään muutaman kerroksen välein, jollei halunnut että musta rasva tahraa huivin valkoiset kohdat. Langassa on myös vieno öljyn tuoksu, mikä on minusta yllättävää.


Kutsun huivia Harakka-huiviksi, koska se on varislinnun värinen ja valitsin pitsimalliksi virolaisen mallin nimeltä crow's foot, eli variksen varpaat. Suomessa taidetaan enemmän puhua harakan varpaista. Harakan varpaiden mallin löysin Haapsalu Sall -kirjasta ja reunapitsiksi yhdistin mallin joka löytyi Nancy Bushin pitsihuivikirjasta. Kummallisesta autokorjaamon tuoksusta huolimatta huivi on erittäin mieluinen ja olen ehtinyt pitää sitä jo melko paljon. Paukkupakkasilla se lämmitti kerrassaan ihanasti.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012