tiistai 3. heinäkuuta 2012

7/7

  

Seitsemän huivin sarja päättyy tähän, vaikka rehellisesti sanottuna uusiakin huiveja on tässä välillä putkahtanut maailmaan. Ne on vaan niin kivoja tehdä! Tosin viimeaikoina minua on neulerintamalla työllistänyt myös neuletakit, yksi on päässyt jo valmistumaan ja Tuulia Salmelan kursseillakin on käyty... mutta niistä varmaan myöhemmin lisää.

Tämä punainen silkkihuivi on neulottu ylioppilaslahjaksi eräälle hyvin reippaalle neidolle. Malli on Ravelrysta poimittu Matilda, jonka olen neulonut kerran aiemminkin ja saatanpa hyvinkin neuloa vielä kolmannenkin kerran, koska se on nopea ja näyttävä malli. Lanka on BC Garnin Silkbloom extra finoa, jossa on puolet silkkiä ja puolet merinoa. Kiilto on kyllä ihan silkin luokkaa, siksipä se mielestäni sopiikin erityisesti juhlavampaan huiviin. Vähän liukasta se oli neuloa, koska siitä ei saanut yhtä napakkaa otetta kuin villalangasta, mutta kun siihen tottui niin se alkoi sujua paremmin. 


Neuloin huivin kokonaan raidallisena, koska kaupan lankahyllyllä seisoessa punainen ja pinkki näytti paljon paremmalta yhdessä kuin erikseen. Kun värien tummuusero on pieni, niin raidoitus ei liikaa häiritse pitsin kuviota. Lanka oli aika riittoisaa, ostin kumpaakin väriä vain yhden 50g vyyhdin, ja sitä jäi vielä ylikin.


Kuvausrekvisiittana oleva pitsikoru on osoittautunut melkoiseksi keskustelujen herättäjäksi juhlissa. Moni on kysynyt, onko se tehty jostain oman suvun perintöpitsistä, ja se olisikin hieno idea. Oman korun voi ostaa Onnia Fabricilta.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

perjantai 15. kesäkuuta 2012

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Lettejä lahjaksi



Näillä sukilla oli kovat odotukset, koska ne on tehty tärkeälle ihmiselle läksiäislahjaksi. Halusin jotain ekstranäyttävää, ja tällä kertaa ehdottomasti mieluummin sidoksellista palmikkoa kuin pitsiä. Nappasin sitten Ravelrysta ilmaisohjeen Angler's loop -sukkiin. Alkuperäisessä ohjeessa, joka taitaa muuten olla miehille suunnattu, palmikkokuvio on sijoitettu sukkien takaosaan (kaunis sinänsä, senkin voisi toteuttaa). Koska nämä sukat oli kuitenkin tulossa naiselle, kiepsautin palmikot perinteiselle paikalle sukan etuosaan, jolloin sain kuvion paremmin esiin ja enemmän koristeellisuutta kehiin. 


Seuraava tehtävä oli sitten sopivan langan valitseminen, ja siinä olikin paljon enemmän hommaa. Mikä tahansa kun ei vaan kelvannut. Päädyin sitten lopulta kaiken pähkäilyn jälkeen kuitenkin Teeteen Pallakseen yksinomaan sen kauniin sinisen sävyn vuoksi. Sävy on hieman hillitympi luonnossa kuin kuvissa. En ole aiemmin neulonut Pallaksesta mitään, ja nyt jännittää että miten se tulee käytössä kestämään. Olisi kurja jos lahjasukat näyttäisivät ensimmäisen pesun jälkeen siltä kuin niitä olisi raahattu traktorin perässä. Toivottavasti niin ei käy. Lanka oli neulottaessa ihmeen juoksevaa, ostin sitä keräkaupalla mutta lopulta selvisin melkein yhdellä kerällä per sukka. 

Palmikkokuvio on mielestäni aika komea, vähän erilainen kuin tavanomaiset perusletit. Malli ei ole mitenkään vaikea, mutta telkkarineuleeksi siitä ei ole. Sukat on siirtyneet jo saajalleen, ja toivon että ne lämmittää vielä pitkään. Sukista löytyy tarkempaa tietoa Ravelryn puolelta.

maanantai 21. toukokuuta 2012

6/7


Kesän korvalla alkoi tehdä kovasti mieli neuloa värikästä, ja sitä sai oikein koko rahan edestä tämän huivin kanssa. Lankana on virolainen Aade Long sateenkaaren väreissä, ja huivin malli on ravelrysta napattu Spetsstickat sjal. Minua on aina vähän häirinnyt näissä itsestään raidoittuvissa langoissa se, että kolmiohuivissa niistä raidoista tulee niin hallitsevat. Revontulihuivin luonteeseen kuuluu korostaa juuri raidoitusta, mutta tällä kertaa valitsin mallin, joka voisi sitä ehkä vähän jopa häivyttää. No en tiedä kävikö tässä niin, mutta mielestäni tuo vähän pikselimäinen pitsikuvio passaa raidoittuvaan lankaan ihan hauskasti.

Reunan päättelin liian tiukkaan, mikä kostautui pingotusvaiheessa. Alareuna on nyt suora, enkä saanut sitä taipumaan pieniksi kaariksi niin kuin oli tarkoitus. Eipä se niin haittaa, keskityn voimaa antaviin väreihin ja villan lämpöön, joka kevättuulessa on ajoittain vielä ihan tarpeen. 



keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Pikku kudonnaisia

  


Kun kangaspuihin on loimi vasta suunnitteluvaiheessa, yritin lievittää pahinta kutomisen tuskaa neulan ja langan avulla. Aika huvittavaa ja hataraa pientä minikangasta tulee, kun "kutoo" pahvin päälle. Näistä kokeiluista tuli kortteja, mutta vastaavalla tekniikalla voisi olla kiinnostavaa kokeilla myös vaikka jotain pientä tekstiilikorua. Kiinnostava ja edullinen vastike kangaspuille löytyy myös täältä. Onko kukaan kokeillut kudontakehystä? Aina kankaan tekemiseen ei tarvita niin järeitä välineitä.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

5/7


Joskus sata vuotta sitten äiti osti langat kuuluisaan Revontuli-huiviin. Tuskin kukaan teistä on onnistunut välttymään kuulemasta joskus Revontuli-huivista, ja vaikka minä juuri tästä syystä en ole koskaan ollut kyseisestä mallista kauhean kiinnostunut, lupauduin kuitenkin neulomaan sen äidille. Ja viime hiihtolomalla sain sen tehtyä, vihdoin.


Tämän Revontulen ideana oli värit, jotka äidin mielestä muistuttaa Lapista. No löytyyhän nuo puhtaat perusvärit kyllä monista saamen puvuista ja muista käsitöistä. Lanka on virolaista, olikohan nyt Aade longia jollen väärin muista, sellaista vähän karkeahkoa. Ja vaikka virolaisista langoista paljon kaikenlaista puhutaan, tätä en voi kauheasti moittia. Langassa ei ollut epätasaisia kohtia tai solmuja, mutta käsiä se vähän neuloessa likasi. Revontuli valmistui aika nopeasti ja lopputulos on ihan hauskakin, värikäs ainakin. Huivi jäi mökille asumaan, koska sitä on kuulemma tarkoitus pitää vain Lapissa.


Samaisella lomalla sain myös kuvattua oman virolaishuivini, jonka olin saanut valmiiksi jo vähän aiemmin. Lanka on tässäkin virolaista, ostin sen Turusta myyjäisistä. Tämä lanka sotki käsiä siis toden teolla, käsiä sai juosta pesemään muutaman kerroksen välein, jollei halunnut että musta rasva tahraa huivin valkoiset kohdat. Langassa on myös vieno öljyn tuoksu, mikä on minusta yllättävää.


Kutsun huivia Harakka-huiviksi, koska se on varislinnun värinen ja valitsin pitsimalliksi virolaisen mallin nimeltä crow's foot, eli variksen varpaat. Suomessa taidetaan enemmän puhua harakan varpaista. Harakan varpaiden mallin löysin Haapsalu Sall -kirjasta ja reunapitsiksi yhdistin mallin joka löytyi Nancy Bushin pitsihuivikirjasta. Kummallisesta autokorjaamon tuoksusta huolimatta huivi on erittäin mieluinen ja olen ehtinyt pitää sitä jo melko paljon. Paukkupakkasilla se lämmitti kerrassaan ihanasti.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

perjantai 30. maaliskuuta 2012

4/7


Neulon aika harvoin puuvillasta mitään. Puuvilla on käytössä toki mukava, mutta se ei ole yhtä armollinen neulepinnan pienille virheille ja käsialamuutoksille kuin villa. Tämän huivin lanka on peruspuuvillaa Mandarin petitiä, väri ja laatu minulle melko erikoiset, jossain mielenhäiriössä ostettu. Toisaalta tykkään kyllä noista epävärien muodostamista raidoista, vaikka ne melko haalean vaalean valjut onkin. Onko beigeen mieltyminen joku vanhenemisen merkki kenties?


Kun Harunin reunapitsin salat oli kerran selvitetty, päätin käyttää sitä myös tähän huiviin. Vähän reuna aaltoilee ja liekottaa johtuen siitä, että reunakuviossa lisätään silmukoita aika reilusti enemmän suhteessa sileään osaan. Lankaa huiviin meni yhteensä kolme kerää (150 g), joista yhden kerän pitsiosa vei kokonaan. Huivi on melko pienikokoinen, jos tekisin sen uudestaan käyttäisin vielä yhden kerän lisää.


Vielä ei huivi ole käyttöön päässyt, saa nähdä miten sille käy, tuleeko pidettyä vai ei.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

3/7


Seuraavana on vuorossa monille tuttu pitsipläjäys Haruni. Niin kuin yleensä, ne vaikeimmat ja näteimmät neulomukset menee äidille, ja niin teki tämäkin. Tämä oli ehkä vaikein neulomukseni tähän mennessä, mutta kun tuo reunakuvion ensirivit saatiin selätettyä niin eihän tämäkään enää ollenkaan vaikea ollutkaan. 15 sivua pitkän ohjeen ja huivin monimuotoisen ulkonäön ei kannata siis antaa säikäyttää.

Langaksi äiti valitsi sitten oikein luksuslaatua: Zitron filigran lace, joka on konepesun kestävää pehmeääkin pehmeämpää ohutta merinovillaa. Sillä pesunkestävyydellä nyt ei ole tällä kertaa mitään merkitystä, koska näin hentoista pitsiä en menisi koneeseen laittamaan kuitenkaan. Lanka on melko tyyristä, niinpä vähän harmitti kun lanka loppui pari kerrosta ennen loppua ja jouduin korkkaamaan vielä uuden vyyhdin. Mistä lie moinen johtui, ravelryn projektien mukaan yhden vyyhdin olisi pitänyt riittää.


Tykkään Harunissa erityisesti tuosta reunan suuresta kukkakuviosta, ja blogeissa näkyy jonkin verran malleja, joissa reunakuviota on yhdistetty muuten sileäneuleiseen huiviin, mikä minusta toimii melkeinpä paremmin kuin tämä täyspitsinen alkuperäisversio. Juhlakäyttöönhän tämä tämmöinen tulee, on niin paljon pitsiä että melkein jo hirvittää ;)

maanantai 27. helmikuuta 2012

2/7


Äidillä on sellainen kaulurivimma, että se pitää niitä päällä sisälläkin. Siihen tarkoitukseen tehtiin sitten tämä raidallinen silkkikauluri, joka on oikeastaan enemmän keeppi.


Malli on ravelrysta ladattu ilmaisohje Stripes to keep me warm, ja se oli oikein helppo ja mukava pyörönä pyöräyttää. Alkuperäiseen ohjeeseen tein jonkin verran muokkauksia: vähemmän silmukoita aloitukseen, kaulaosa on lyhyempi ja alaosa pidempi. Lankana käytin jälleen mainiota BC Garnin Sarah tweedia, tähän keeppiin se sopii tosi hyvin. Silkki tekee neuleesta mukavan ylellisen tuntuisen, ja kuitenkaan se ei ole liian kuuma sisällä pidettäväksi. Takin alle tämä keeppi on vähän hankala tunkea, joten jos haluaa tehdä enemmän kaulurimallisen, täytyy neuloa lyhyempi alkuperäisen ohjeen mukaan. Neuvoisin myös tekemään pidemmät joustinneuleosiot alkuun ja loppuun, koska tällä langalla reunat meinaa muuten rullautua. Tarkempia tietoja silmukkamääristä ja lankamenekeistä löytyy Ravelryn puolelta.

maanantai 20. helmikuuta 2012

1/7


Nyt tulee sellainen huivimaratoni, että pitäkää pipoistanne kiinni. Vaikka blogissa on ollut hiljaistakin hiljaisempaa, niin neulontapuolella on silti ollut elämää. Aloittakaamme täällä jo aikoinaan kauan sitten vilahtaneesta vihreästä Utuna-ihanuudesta, josta on sukeutunut virolaisen mallin mukainen pitsihuivi.


Lanka on ohuen ohutta värjättyä kainuun harmaksen villaa, ja ohuudestaan huolimatta se lämmittää tällaisena kevyenä huivinakin aika hyvin. Huivin malli on peräisin Nancy Bushin kirjasta Pitsihuivit neuloen, mutta ihan tällaisenaan sitä ei sieltä löydy, vaan se koostuu kirjan takaosassa löytyvistä mallikuvioista. Ensin neuloin huivin molempiin päihin reunapitsit kirjan mallilla reunapitsi nro 7, ja keskiosaan käytin mallia nimeltä poollehekiri eli lehdenpuolikas. Keskiosan neulominen alkoi jossain vaiheessa jo vähän pitkästyttää kun se oli niin pitkään samaa, ja niinpä huivin valmistuminen venyi aika kauan. Mutta nyt kun se on valmis ja pingotettu, niin se on ollut käytössä näillä pakkasilla jo monen monta kertaa.



sunnuntai 29. tammikuuta 2012