maanantai 28. kesäkuuta 2010

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Kokkolassa


Vierailulla erään innokkaan käsityöihmisen luona tehtiin seuraavaa:
- kudottiin palttinaa vihreästä loimesta
- neulottiin, totta kai
- ostettiin vähän lankaa...
- syötiin hyvin, muun muassa aina yhtä ihanassa Vohvelikahvilassa
- koluttiin kirppareita ja antiikkikauppoja
- fiilisteltiin vanhassa kaupungissa




lauantai 12. kesäkuuta 2010

Kesäkirjokkaat


Jostain käsittämättömästä syystä neulon usein kesäisin lapasia, niin epäajankohtaista kuin se onkin. Tällä kertaa oli kesken yhdet sukat ja neuletakki ja ties mitä muutakin, mutta puikoilta putosi ensimmäisenä nämä kirjoneulelapaset.


Kuviomalli on mukailtu Uhtuan kintaiden kirjoneulemallista, jonka ohje löytyy vanhasta Mary Oljen Kauneimmat käsityöt -kirjasta. Alkuperäisessä Uhtuan mallissa kuviota on käytetty vaakasuoraan varren koristeena, mutta minä käänsin kuvion pystysuoraan, jolloin sain silmukkaluvun täsmäämään vähän paksumpaan lankaan. Kokeilin montaa eri kirjoneulekuviota ennen kuin päädyin tähän, koska en saanut silmukkalukuja täsmäämään lankaan. Monissa kansanomaisissa kirjoneulemalleissa on käytetty suhteellisen ohutta lankaa ja niinpä silmukkaluvutkin on isompia. Sitten kun niitä neuloo paksummalla langalla (esim 22 lankaa = 10 cm), niin lapasista tulee jättikokoiset. Lankana käytin Ilossa tarjouksessa ollutta harmaata Kilaforsin Superwash -villaa ja kuviossa vaaleamman harmaata, äidin kätköistä löydettyä vanhaa sukkalankaa, mitä lie. Lapasten suussa on joustinneuleeseen väkerretty palmikkoja ettei ihan tylsäksi menisi, ja lapasten kämmenpuoli ja peukalot on pilkullisia. Peukalossa ei ole kiilaa, vaikka se usein perinteisesti kirjoneulelapasiin kuuluu.

Olen aika tyytyväinen lapasiin, ne varmasti lämmittää hyvin ja tykkään kuviosta. Hanskat sinne tosin ei varmaankaan mahdu alle, ne istuu sen verran napakasti. Lapaset tulee varmaan omaan käyttöön, vaikka olisi niille näköjään ollut muitakin ottajia... ;)


keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Kudetehtailua


Aurinkoiset kesäpäivät voi käyttää grillailun sijasta räsyjen leikkaamiseenkin. Tai leikkailla siinä sivussa ;) Joka tapauksessa räsyjä kannattaa tehtailla pihalla, koska se on tosi pölisevää hommaa. Puuvilla on paras materiaali, mutta saa mattoon uppoamaan muutkin kuidut, tosin ne saattaa joskus aiheuttaa yllätyksiä pesun yhteydessä. Vanhat lakanat on helpointa leikattavaa, koska ne voi leikkaamisen sijasta repiä. Tarkasti leikkaamalla vaatteetkin kuten t-paidat ja farkut saa hyötykäyttöön, mutta niiden leikkaaminen on työläämpää ja vaatii enemmän viitseliäisyyttä. Farkuista tulee todella hienoja ja kestäviä mattoja, mutta leikkaus- ja kudontavaiheessa kannattaa varautua sotkuun, koska farkkukangas pölisee enemmän kuin vaikka tavallinen lakanakangas.


Leikkaamisessa pääpointti on se, että leikataan parin sentin levyistä suikaletta niin pitkälle kuin kangasta riittää, ja yritetään olla katkaisematta suikaletta. Räsyn leveys riippuu kankaan paksuudesta, yleensä se on noin 2-3 cm. Ohuesta kankaasta leikataan vähän leveämpää ja paksusta ohuempaa. Lakanaa leikattaessa tai revittäessä tehdään siten, että leikkaaminen lopetetaan vähän ennen kankaan reunaa, jolloin syntyy käännöskohta. Jos isoa kangasta ei pysty repimään, sen voi myös taitella leikkaamisen ajaksi, jolloin leikkausmatkat on lyhyempiä. Minun mielestä räsyjen leikkaamisen ei tarvitse olla mitään kirurgin tarkkaa hommaa, koska valmiissa matossa ei kyllä näy yhtään, onko räsy leikattu lankasuoraan tai onko siinä niitä ala-asteen opettajille tuttuja "kissankynsiä". Rennosti vaan!