sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Herkkuja huovasta



Pakko esitellä tämä nettilöytö muillekin, on niin herkullisia huopa-asusteita! Varsinkin tuo lintulaukku ja rintakorut... nam nam nam. Valmistaja on Mariela Dias, ja lisää löytyy täältä.

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Kahden vuoden kangas


Tunnustan: tämä peitto siirtyi kangaspuiden tukilta suoraan kaappiin odottamaan viimeistelyä... kaksi vuotta sitten. Kamalan noloa, mutta tämä johtui vain siitä, että tapahtumahetkellä pystykorvainen assistentti oli hampaillaan kaikessa kiinni roikkuva riiviö ja mulla oli suuria aikomuksia kehitellä peittoon hapsujen tilalle jotain jännittävämpää systeemiä, kuten vaikkapa neulottua palmikkokaistaletta. No, ajan myötä assistentti kasvoi armollisemmaksi tekstiileille, eikä mulla koskaan mitään tullut tähän neulottua, missä lie ne langatkin jo. Joten nyt vihdoin kaivoin peiton kaapista, huokaisin syvään ja solmin mielikuvituksettomasti tavalliset kierrehapsut. Mutta nyt se on valmis.


Tämä peitto on niitä harvoja alusta asti itselle tehtyjä juttuja. Yleensä sen aika vähäisen mitä vapaa-aikanani ehdin kutoa kudon joko lahjaksi tai äidin toivomuksesta, tai sitten joku ehtii mankua valmistuneen tekstiilin itselleen siinä vaiheessa kun viimeisiä loimilankoja solmitaan. :) Lanka on Wetterhoffin ryijylankaa Tuukkaa, sidos vähän ehkä tylsästi palttina, mutta halusin selkeän ja simppelin käyttötekstiilin. Tosin en nyt tiedä, onko se palttinan kutominen aina niin simppeliä, koska siinä näkyy kaikki kutojan mielenliikkeet paremmin kuin ehkä missään muussa sidoksessa. Reunat ei tässäkään ole ihan täydelliset, mutta olen tyytyväinen väritykseen ja reunojen raitoihin. Kyllä tämän lämmössä voi taas syksyllä värjötellä, ja miksei aiemminkin.


(p.s. Kudonta- ja tekstiiliaiheisia blogeja: italialainen Doni's Delis (herkkuja etenkin värimoodboardit), Weaving finlander (mittavat tekstiililinkkilistat) ja tekstiilitaidetta käsittelevä Kuvaneulos.)

torstai 18. kesäkuuta 2009

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Työmaalla


Kesätyönä teen ystäväni Emmin kanssa 6-osaista seinätekstiiliä, jonka ensimmäinen osa nähtiin Design Forumin näyttelyssä. Olemme suunnitelleet teoksen korkeaan ja kaikuvaan julkiseen tilaan, ja huomiota on kiinnitetty asiakkaan toiveiden mukaisesti erityisesti äänieristäviin ominaisuuksiin. Kaikumista ehkäisevän kolmiulotteisen pinnan alla on akustiikkalevy. Kesän aikana valmistamme viisi eri kokoista pyöreää, yhdessä kokonaisuuden muodostavaa tekstiiliteosta, ja paikoilleen ne ripustetaan syksyllä.



Vaikka tekniset ratkaisut on tähän mennessä jo tehty, niin taiteellisia näkökulmia pohditaan edelleen. Jokainen osa on yksilöllinen, vaikka käytetyt tekstiilitekniikat on kaikissa samat. Tällä hetkellä on menossa kankaiden koevärjäykset ja oikeiden sävyjen ja sävy-yhdistelmien etsiminen. Koekappaleita asetellaan rykelmiin taululle ja pyöritellään eri vaihtoehtoja, kunnes oikeat yhdistelmät löytyy. Näyttelyssä nähdyn vihreän kavereiksi tulee kuparinen oranssi ja lilaan vivahtava siniharmaa.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Runohevonen ja kesäsukat

Ihana hevosohje on kokeiltu, ja hyvin toimii. Tämä ensimmäinen kappale on tehty paksuhkosta pahvista, maalattu peiteväreillä ja harjana on kakkupaperi, häntänä höyhen. Noudatin muuten ohjetta, mutta korvasin rautalangan siimalla, koska sillä oli helpompi kiristää jalat oikeaan kireyteen. Rautalangalla yhdistettynä hevosesta olisi tullut turhan hetkuva heppa mun makuun. Parastahan tässä hevosessa on se, että sen jalkoja voi liikutella. Pohdin pitkään myös laittavani hevoselle siivet. Ne olisi olleet niiiiiiiiiiiiiin ihanat, mutta ulottuvilla ei sillä hetkellä ollut oikeaa materiaalia siiviksi. Höyhenet oli liian isoja, kakkupaperi liian ohutta. Pitsisiivet olisi kyllä olleet mahtavat (no, seuraavaan sitten). Aika runollinen heppa siitä silti tuli, ja se laukkasi suoraan onnittelemaan 30-vuotissynttäreitä viettänyttä serkkuani.

Samoin kuin teki nämä pitsisukat, joten nyt niitä uskaltaa jo julkisesti esitellä. Lanka on se vasta värjäämäni kevään vihreä sukkalanka, ja värisävy on kyllä tosi herkullinen. Tätä pitää tehdä lisää, innostuneita hiplaajia riitti (sanomattakin selvää, että äiti etunenässä...). Pitsimalli on sama kuin aiemmin tekemissäni harmaissa rannekkeissa, käy oikein nätisti myös sukkaan.

Askartelujen ohella ehdittiin myös istuttaa vähän kesäkukkia, vaikka pohjoisen kesä = raesade... Rentoa sunnuntaita kaikille!

torstai 4. kesäkuuta 2009

Sidossirkus

Wetterhoffin koulun historian aikana syntyneitä sidosnäytteitä on kerääntynyt nurkkiin niin paljon, että suuri osa niistä on kevätsiivouksen myötä päätynyt yleiseen "saa ottaa (ei saa palauttaa)" -laatikkoon. Ja kukahan siellä laatikolla aina on ensimmäisenä tonkimassa...


Pieniä käsin kudottuja kangastilkkuja on nyt minun varastoissa sitten vino pino, löytyy villaa ja pellavaa ja puuvillaa, ja sidoksia mitä mielenkiintoisimpia. Oikeasti, ei mulla ole mitään tietoa mitä niillä aion tehdä, mutta jotenkin ne on niin kutkuttavia. Ehkä niistä voisi tehdä jonkinlaisen kollaasin. Värit ja pinnat on ihania, ja vaikka jokin tietty sidos ei kankaana mitenkään toimisikaan, niin näytekollaasin osana sekin voi olla hyvin mielenkiintoinen. Pitäisikö kangaskollaasi sitten tehdä taulun muotoon ja tallentaa kankaat turvaan lasin alle, vai pitäisikö niiden olla vapaasti tunnusteltavissa ja hypisteltävissä? Mitä jos kollaasi olisikin tyynynpäällinen?